CCPA persovdnadieđuid njuolggadusat

Persovdnadieđuid njuolggadusat

Min persovdnadiehtovuogádat lea maŋimuš ođasmahttojuvvon miessemánu 21. beaivvi 2024.

Dát persovdnadiehtovuogádat čilge min njuolggadusaid ja prosedyraid du dieđuid čoaggima, geavaheami ja almmuheami birra go geavahat Bálvalusa ja muitala du persovdnadiehtovuoigatvuođaid birra ja mo láhka suodjala du.

Mii geavahit du persovdnadieđuid fállat ja buoridit bálvalusa. Go geavahat Bálvalusa, de dohkkehat dieđuid čoaggima ja geavaheami dán persovdnadiehtovuogádaga mielde. Dát persovdnadiehtovuogádat lea ráhkaduvvon TermsFeed CCPA persovdnadieđuid njuolggadusaid málle.

Dulkon ja definišuvnnat

Dulkon

Dain sániin main álgobustáva lea stuorra bustávain, leat mearkkašumit mat leat čilgejuvvon čuovvovaš eavttuid vuođul. Čuovvovaš definišuvnnain galgá leat seamma mearkkašupmi beroškeahttá gávdnojitgo dat ovttaidlogus vai máŋggaidlogus.

Definišuvnnat

Dán persovdnadiehtovuogádaga ulbmiliidda:

• "Konto" mearkkaša erenoamáš konto mii lea ráhkaduvvon vai beasat geavahit min Bálvalusa dahje osiid min Bálvalusas.

• "Fitnidat". Californias.

• "Joavku" (nammaduvvon juogo "Fitnodat", "Mii", "Mii" dahje "Min" dán šiehtadusas) čujuha Forest Kids Norway

• "Riika" čujuha Norgii.

• "Geavaheaddji", CCPA (California Consumer Privacy Act) ulbmiliidda, mearkkaša lunddolaš olbmo gii lea California ássi. Ássi, nugo lágas lea čilgejuvvon, sisttisdoallá (1) juohke olbmo gii lea USA:s eará go gaskaboddosaš dahje gaskaboddosaš ulbmila dihte, ja (2) juohke olbmo gii lea ássan USA:s ja gii lea olggobealde USA gaskaboddosaš dahje gaskaboddosaš ulbmila dihte.

• "Cookies" leat smávva fiillat mat biddjojuvvojit du dihtorii, mobiilarusttegii dahje eará rusttegii neahttasiiddu bokte, main leat dieđut du geahččanhistorjjás dan neahttasiidduin dan máŋgga geavaheami gaskkas.

• "Diehtobearráigeahčči", GDPR (oppalaš diehtosuodjalannjuolggadus) ulbmiliidda, čujuha fitnodahkii juridihkalaš olmmožin gii okto dahje ovttas earáiguin mearrida persovdnadieđuid gieđahallama ulbmiliid ja vugiid.

• "Rusttet" mearkkaša juohke rusttega mii sáhttá beassat Bálvalussii nugo dihtor, mobiilatelefovdna dahje digitála neahttabreahtta.

• "Ale čuovvut" (DNT) lea konseapta man USA njuolggaduseiseválddit, erenoamážit USA Federal Trade Commission (FTC) leat ovddidan, vai interneahttasuorgi ovddida ja čađaha mekanismma mii dahká ahte interneahttageavaheaddjit sáhttet stivret iežaset neahttadoaimmaid čuovvoleami neahttasiidduid bokte.

• "Persovdnadieđut" lea makkárge diehtu mii guoská identifiserejuvvon dahje identifiserejuvvon olbmui.

  CCPA ulbmiliidda Persovdnadieđut mearkkašit buot dieđuid mat identifiserejit, gusket, čilgejit dahje sáhttet čadnojuvvot, dahje sáhttet dohkálaččat čadnojuvvot, njuolga dahje eahpenjuolga, Duinna.

• "Vuoládusvuovdin", CCPA (California Consumer Privacy Act) ulbmiliidda, mearkkaša vuovdit, vuovdit, almmuhit, almmuhit, juohkit, dahkat olámuttos, sirdit dahje muđui gaskkustit njálmmálaččat, čálalaččat dahje elektrovnnalaš dahje eará vugiiguin, Geavaheaddji persovdnadieđuid eará fitnodahkii dahje goalmmát beallái ruđalaš dahje eará árvvus.

• "Bálvalus" čujuha neahttasiidui.

• "Bálvalusfálaldat" mearkkaša juohke luonddulaš dahje juridihkalaš olbmo gii gieđahallá dieđuid fitnodaga ovddas. Dat čujuha goalmmát beali fitnodagaide dahje olbmuide geat leat Fitnodagas bálkáhuvvon láhčit dili Bálvalussii, fállat Bálvalusa Fitnodaga ovddas, čađahit bálvalusaid mat gusket Bálvalussii dahje veahkehit Fitnodaga analyseret mo Bálvalus geavahuvvo.

• "Geavahandieđut" čujuha dieđuide mat čoggojuvvojit automáhtalaččat, mat leat ráhkaduvvon Bálvalusa geavaheami bokte dahje ieš Bálvalusa infrastruktuvrras (ovdamearkka dihte siiddu galledeami bisti).

• "Neahttasiidu" čujuha Forest Kids Norway:ii, mii lea oažžumis čujuhusas https://forestkidsnorway.com

• "Don" mearkkaša dan olbmo gii beassá dahje geavaha Bálvalusa, dahje fitnodaga, dahje eará juridihkalaš olbmo man ovddas dakkár olmmoš beassá dahje geavaha Bálvalusa, nu mo lea áigeguovdil.

Persovdnadieđuid čoaggin ja geavaheapmi

Dieđuid šlájat mat leat čohkkejuvvon

Persovdnadieđut

Go geavahat min bálvalusa, de mii sáhttit bivdit du addit midjiide dihto persovnnalaš dieđuid maid sáhttit geavahit váldit oktavuođa dahje identifiseret du. Persovnnalaš dieđut sáhttet leat earret eará:

• E-poastačujuhus

• Vuosttašnamma ja maŋŋenamma

• Telefovdnanummir

• Čujuhus, Stáhta, Fylkkamánni, Poastanummir, Gávpot

• Geavahandieđut

Geavahandieđut

Geavahandieđut čoggojuvvojit automáhtalaččat go geavahat Bálvalusa.

Geavahandieđut sáhttet sisttisdoallat dieđuid nugo du rusttegiid interneahttaprotokollačujuhus (omd. IP-čujuhus), neahttačujuhus, neahttačujuhusveršuvdna, min bálvalusa siidduid maid don galledat, áigi ja beaivi go galledat, áigi maid leat geavahan dain siidduin, erenoamáš rusttegiid identifiserejeaddjit ja eará diagnostihkalaš dieđut.

Go don beasat Bálvalussii mobiilarusttegiin dahje dan bokte, de mii sáhttit čohkket dihto dieđuid automáhtalaččat, earret eará, muhto ii ráddjejuvvon, makkár mobiilarusttega geavahat, du mobiilarusttega erenoamáš ID, du mobiilarusttega IP-čujuhus, du mobiilaoperatiivavuogádat, makkár mobiilainterneahttaneahttasiidu don geavahat, erenoamáš rusttegiid identifiserejeaddjit ja eará diagnostihkalaš dieđuid.

Mii sáhttit maiddái čohkket dieđuid maid du neahttačujuhus sádde goas beare go galledat min bálvalusa dahje go beasat bálvalussii mobiilarusttegiin dahje dan bokte.

Čuovvunteknologiijat ja -čujuhusat

Mii geavahit cookies ja sullasaš čuovvunteknologiijaid čuovvut aktivitehta Min bálvalusas ja vurket dihto dieđuid. Čuovvunteknologiijat mat geavahuvvojit leat čuovggat, merkemat ja čállosat čohkket ja čuovvut dieđuid ja buoridit ja analyseret Min bálvalusa. Teknologiijat maid mii geavahit sáhttet leat:

• Cookies dahje Browser Cookies. Cookie lea unna fiila mii biddjojuvvo du rusttegii. Sáhtát gohččut iežat neahttačujuhusa hilgut buot čuoggáid dahje čájehit goas čuoggát sáddejuvvojit. Muhto jus it dohkket cookies, de it soaitte beassat geavahit muhtun osiid min bálvalusas. Jus it leat heivehan neahttačujuhusa nu ahte dat hilgut cookies, de min bálvalus sáhttá geavahit cookies.
• Neahttačuovggat. Muhtun osiin min bálvalusas ja min e-poasttain sáhttet leat smávva elektrovnnalaš fiillat maid gohčodit web-čuovggain (maiddái gohčoduvvon čielga gif:in, pikselamerkemiin ja ovttapiksela gif:in) mat addet fitnodahkii vejolašvuođa ovdamearkka dihte lohkat geavaheddjiid geat leat galledan daid siidduid dahje rahpan e-poastta ja eará dasa gullevaš neahttasiidduid statistihkaid (ovdamearkka dihte registreret dihto oasi dovddusvuođa ja duođaštit bálvaleaddji integritehta).

Cookies sáhttet leat "Bissovaš" dahje "Sešuvdna" Cookies. Bissovaš eavttut bissot du persovnnalaš dihtoriin dahje mobiilarusttegis go don vuolggát offline, seammás go sešuvdnačujuhusat sihkkojuvvojit dakkaviđe go giddet neahttačujuhusa.

Mii geavahit sihke Sešuvdna- ja Bissovaš Cookies daid ulbmiliidda mat leat čilgejuvvon vuolábealde:

• Dárbbašlaš / deaŧalaš čuoggát

  Type: Session Cookies

  Hálddašan: Mii

  Ulbmil: Dát cookies leat deaŧalaččat vai sáhtát fállat dutnje bálvalusaid mat leat fálaldagas neahttasiiddu bokte ja vai sáhtát geavahit muhtun dan funkšuvnnaid. Dat leat veahkkin duođaštit geavaheddjiid ja eastadit veahkaválddálaš geavaheami geavaheaddjikontuin. Dáid čuoggáid haga eai sáhte fállat bálvalusaid maid leat bivdán, ja mii geavahit dáid čuoggáid dušše fállat dutnje daid bálvalusaid.

• Cookies Policy / Dieđiheami dohkkeheapmi Cookies

  Šlája: Bissovaš čuoggát

  Hálddašan: Mii

  Ulbmil: Dát čujuhusat identifiserejit leat go geavaheaddjit dohkkehan čujuhusaid geavaheami neahttasiidduin.

• Doaibmadieđut

  Šlája: Bissovaš čuoggát

  Hálddašan: Mii

  Ulbmil: Dát cookies dahket ahte mii sáhttit muitit válljemiid maid don dahkat go geavahat neahttasiiddu, nugo ovdamearkka dihte muitit du sisaloggendieđuid dahje giellamielalašvuođa. Dáid čujuhusaid ulbmil lea addit dutnje eambbo persovnnalaš vásáhusa ja eastadit ahte it dárbbaš fas čállit iežat miellaguottuid juohke háve go geavahat neahttasiiddu.

• Čuovvun- ja doaibmabidjodieđut

  Šlája: Bissovaš čuoggát

  Hálddašit: Goalmmát bealit

  Ulbmil: Dát cookies geavahuvvojit čuovvut dieđuid neahttasiidduid birra ja mo geavaheaddjit geavahit neahttasiidduid. Dieđut mat čoggojuvvojit dáid čuoggáid bokte sáhttet njuolga dahje eahpenjuolga identifiseret du ovttaskas galledeaddjin. Dát lea danne go čoggon dieđut leat dábálaččat čadnojuvvon pseudonyma identifikašuvdnii mii lea čadnojuvvon dan rusttegii maid geavahat beassat neahttasiidduide. Mii sáhttit maiddái geavahit dáid čujuhusaid geahččalit ođđa siidduid, doaimmaid dahje ođđa doaimmaid neahttasiidduin vai oaidnit mo min geavaheaddjit reagerejit dasa.

Jus háliidat eanet dieđuid daid čuoggáid birra maid mii geavahit ja makkár válljemiid sáhtát geavahit čuoggáid ektui, de geahča min čuoggáid njuolggadusaid dahje min persovdnadiehtovuogádaga čuoggáid oasi.

Persovdnadieđuid geavaheapmi

Fitnodat sáhttá geavahit persovdnadieđuid čuovvovaš ulbmiliidda:

• Fállat ja bajásdoallat min bálvalusa, earret eará čuovvut min Bálvalusa geavaheami.

• Hálddašit iežat kontu: hálddašit du registrerema Bálvalusa geavaheaddjin. Persovdnadieđut maid addát sáhttet addit dutnje beassama iešguđetlágan bálvalusaide mat leat fálaldagas dutnje registrerejuvvon geavaheaddjin.

• Šiehtadusa ollašuhttima várás: ovddideapmi, čuovvoleapmi ja čađaheapmi oastima šiehtadusas daid buktagiidda, gálvvuide dahje bálvalusaide maid leat oastán dahje eará šiehtadusa minguin Bálvalusa bokte.

• Váldit oktavuođa duinna: Váldit oktavuođa duinna e-poastta, telefovnna, SMS dahje eará vástideaddji elektrovnnalaš gulahallanvugiid bokte, nugo mobiilapplikašuvnna push-dieđiheami ođasmahttima birra dahje informatiiva gulahallama birra mat gusket funkšuvnnaide, buktagiidda dahje šiehtaduvvon bálvalusaide, earret eará sihkarvuođaođasmahttimiidda, go lea dárbbašlaš dahje dohkálaš daid ollašuhttimii.

• Go fállat dutnje ođđasiiguin, erenoamáš fálaldagaiguin ja oppalaš dieđuiguin eará gálvvuid, bálvalusaid ja dáhpáhusaid birra maid mii fállat mat sulastahttet daid maid leat juo oastán dahje jearahallan jus it leat válljen ahte it oaččo dakkár dieđuid.

• Go galggat hálddašit du jearaldagaid: Oassálastit ja hálddašit du jearaldagaid midjiide.

• Fitnodatsirdima várás: Mii sáhttit geavahit du dieđuid árvvoštallat dahje čađahit ovttastahttima, vuovdima, ođđasisstrukturerema, ođđasisorganisašuvnna, heaittiheami dahje eará vuovdima dahje sirdima muhtun dahje buot min opmodagain, ležžet dal joatkkafitnodahkan dahje oassin konkurssas, likvideremis dahje sullasaš proseassas, mas Persovdnadieđut maid mii leat vurken min Bálvalusa geavaheddjiid birra leat sirdojuvvon opmodagaid gaskkas.

• Eará ulbmiliidda: Mii sáhttit geavahit du dieđuid eará ulbmiliidda, nugo diehtoanalysii, geavahantreanddaid identifiseremii, min ovddidankampánjjaid doaibmaválddi čielggadeapmái ja min Bálvalusa, buktagiid, bálvalusaid, márkanfievrrideami ja du vásáhusaid árvvoštallamii ja buorideapmái.

Mii sáhttit juohkit du persovdnadieđuid čuovvovaš dilálašvuođain:

• Bálvalusfálaldagaid fálliin: Mii sáhttit juohkit du persovdnadieđuid Bálvalusfálaldagaid fálliide čuovvut ja analyseret min Bálvalusa geavaheami, máksinproseassa várás, váldit oktavuođa duinna.
• Fitnodatsirdima várás: Mii sáhttit juohkit dahje sirdit du persovdnadieđuid ovttastahttima, fitnodaga ávdnasiid vuovdima, ruhtadeami dahje olles dahje oasi min fitnodaga oamasteami oktavuođas dahje šiehtadallamiid áigge eará fitnodahkii.
• Ovttasbargoguimmiiguin: Mii sáhttit juohkit du dieđuid min ovttasbargoguimmiide, ja dalle mii gáibidit ahte dat ovttasbargoguoimmit čuvvot dán persovdnadiehtovuogádaga. Ovttasbargoguoimmit leat min váldofitnodat ja eará doarjjafitnodagat, ovttasbargoguoimmit dahje eará fitnodagat maid mii stivret dahje mat leat min oktasaš stivrejumi vuolde.
• Fitnodatdoalliiguin: Mii sáhttit juohkit du dieđuid min fitnodatdoalliide fállat dutnje dihto buktagiid, bálvalusaid dahje ovddidemiid.
• Eará geavaheddjiiguin: go juohkit persovdnadieđuid dahje muđui gulahallat almmolaš sajiin eará geavaheddjiiguin, de sáhttet dakkár dieđut buot geavaheddjiin geahččat ja sáhttet almmolaččat juohkit olggobeallái.
• Du mieđihemiin: Mii sáhttit almmuhit du persovdnadieđuid vaikko makkár eará ulbmiliidda du mieđihemiin.

Du persovdnadieđuid vurken

Fitnodat vurke du persovdnadieđuid dušše nu guhká go lea dárbbašlaš daid ulbmiliidda mat leat čilgejuvvon dán persovdnadiehtovuogádagas. Mii vurket ja geavahit du persovdnadieđuid dan muddui go lea dárbbašlaš čuovvut min láhkageatnegasvuođaid (ovdamearkka dihte jus mii leat geatnegahtton vurket du dieđuid čuovvut gustojeaddji lágaid), čoavdit riidduid ja ollašuhttit min láhkašiehtadusaid ja njuolggadusaid.

Fitnodat vurke maiddái geavahandieđuid siskkáldas analysa ulbmiliidda. Geavahandieđut vurkejuvvojit dábálaččat oanehat áigái, earret dalle go dát dieđut geavahuvvojit nannet sihkarvuođa dahje buoridit min bálvalusa doaibmama, dahje mii leat lágalaččat geatnegahtton vurket dáid dieđuid guhkit áigái.

Persovdnadieđuid sirdin

Du dieđut, earret eará persovdnadieđut, gieđahallojuvvojit fitnodaga doaibmakantuvrrain ja eará báikkiin gos gieđahallamis leat mielde bealit. Dat mearkkaša ahte dát dieđut sáhttet sirdojuvvot — ja vurkejuvvot — dihtoriin mat leat olggobealde du stáhta, fylkka, riikka dahje eará ráđđehuslaš hálddašanguovllu gos diehtosuodjalanlágat sáhttet leat earáláganat go du hálddašanguovllus.

Du mieđiheapmi dán persovdnadiehtovuogádahkii ja dan maŋŋá go sáddet dakkár dieđuid, čájeha ahte don dohkkehat dan sirdima.

Fitnodat váldá buot doaimmaid mat leat dárbbašlaččat sihkkarastit ahte du dieđut gieđahallojuvvojit sihkkarit ja dán persovdnadiehtovuogádaga mielde ja ahte du persovdnadieđut eai sirdojuvvo organisašuvdnii dahje riikii jus eai leat dohkálaš bearráigeahčču sajis, earret eará du dieđuid ja eará persovdnadieđuid sihkarvuohta.

Persovdnadieđuid almmuheapmi

Fitnodatdoaimmat

Jus fitnodat lea mielde ovttastahttimis, oamasteamis dahje vuovdimis, de sáhttet du persovdnadieđut sirdojuvvot. Mii dieđihit ovdal go du persovdnadieđut sirdojuvvojit ja šaddet eará persovdnadieđuid vuollái.

Láhkaásahus

Dihto dilálašvuođain sáhttá fitnodat gáibiduvvot almmuhit du persovdnadieđuid jus dan gáibida láhka dahje almmolaš eiseválddiid (omd. duopmostuolu dahje stáhtalaš doaimmahaga) dohkálaš gáibádusaid vástideapmin.

Eará láhkagáibádusat

Fitnodat sáhttá almmuhit du persovdnadieđuid dan buori oskkus ahte dakkár doaibma lea dárbbašlaš:

• Čuovvut láhkageatnegasvuođa
• Suodjalit ja bealuštit fitnodaga vuoigatvuođaid dahje opmodaga
• Eastadit dahje dutkat vejolaš vealaheami Bálvalusa oktavuođas
• Suodjalit Bálvalusa geavaheddjiid dahje álbmoga persovnnalaš dorvvolašvuođa
• Suodjalit láhkageatnegasvuođa vuostá

Persovdnadieđuid sihkarvuohta

Du persovdnadieđuid sihkarvuohta lea dehálaš midjiide, muhto muitte ahte ii oktage sáddenvuohki interneahta bokte, dahje elektrovnnalaš vurkenvuohki leat 100% sihkkar. Vaikko mii áŋgiruššat geavahit gávppálaččat dohkálaš vugiid suodjalit du persovdnadieđuid, de eat sáhte sihkkarastit daid ollislaš sihkarvuođa.

Dárkilet dieđut du persovdnadieđuid gieđahallama birra

Bálvalusfálaldagat maid mii geavahit sáhttet oažžut beassama du persovdnadieđuide. Dát goalmmát beali buvttadeaddjit čogget, vurket, geavahit, gieđahallet ja sirdet dieđuid du doaimmaid birra min bálvalusas sin persovdnadieđuid mielde.

Analytihkka

Mii sáhttit geavahit goalmmát beali bálvalusfálaldagaid čuovvut ja analyseret min bálvalusa geavaheami.

E-poastamárkanfievrrideapmi

Mii sáhttit geavahit du persovdnadieđuid váldit oktavuođa duinna ođasreivviiguin, márkanfievrridan- dahje ovddidanmateriálain ja eará dieđuiguin mat sáhttet leat beroštahtti dutnje. Don sáhtát heaittihit vuostáiváldima makkárge dahje buot dáin dieđuin Mis, go čuovvut abonnemeantta heaittiheami liŋkka dahje njuolggadusaid mat leat addojuvvon juohke e-poasttas maid mii sáddet dahje go válddát oktavuođa minguin.

CCPA persovnnalašvuohta

Dát persovdnadieđihanoassi California ássiide lasiha dieđuid mat leat min persovdnadiehtovuogádagas ja dat guoská duššefal buot gallededdjiide, geavaheddjiide ja earáide geat ásset California stáhtas.

Persovdnadieđuid kategoriijat mat leat čohkkejuvvon

Mii čoaggit dieđuid mat identifiserejit, gusket, čilgejit, čujuhit, mat sáhttet čadnojuvvot dahje sáhttet dohkálaččat čadnojuvvot, njuolga dahje eahpenjuolga, dihto geavaheaddjái dahje rusttegii. Čuovvovaš lea listu persovdnadieđuid kategoriijain maid mii sáhttit čoaggit dahje leat čoaggán California ássiin maŋemus logi (12) mánu áigge.

Fuomáš ahte kategoriijat ja ovdamearkkat mat leat listtus vuolábealde leat dat mat leat čilgejuvvon CCPA:s. Dát ii mearkkaš ahte buot ovdamearkkat dan persovdnadieđuid kategoriijas leat duođaid čohkkejuvvon Midjiide, muhto čájeha min buori oskku min dieđuid mielde ahte muhtun dain dieđuin gustovaš kategoriijas sáhttet leat ja sáhttet leat čohkkejuvvon. Ovdamearkka dihte muhtun persovdnadieđuid kategoriijat čoggojuvvojit dušše dalle go don addát dakkár persovdnadieđuid njuolga midjiide.

• Kategoriija A: Identifiserejeaddjit.

  Ovdamearkkat: Duohta namma, earánamma, poastačujuhus, erenoamáš persovdnaidentifikašuvdna, neahttaidentifikašuvdna, interneahttaprotokollačujuhus, e-poastačujuhus, kontonamma, vuodjinkoartanummir, pássanummir dahje eará sullasaš identifiserenmearkkat.

  Čoahkkáigeassu: Juo.

• Kategoriija B: Persovdnadieđuid kategoriijat mat leat namuhuvvon California kundardieđuid lágas (Cal. Civ. Code § 1798.80(e)).

  Ovdamearkkat: Namma, vuolláičála, sosiáladorvonummir, fysalaš iešvuođat dahje čilgehus, čujuhus, telefovdnanummir, pássanummir, vuodjinkoarta dahje stáhta identifikašuvdnakoartanummir, dáhkádusnummir, oahppu, bargu, bargohistorjá, báŋkokontonummir, kredihttakoartanummir, debetkoartanummir dahje eará ruđalaš dieđut, medisiinnalaš dieđut dahje dearvvašvuođadáhkádusdieđut. Muhtun persovdnadieđut mat leat mielde dán kategoriijas sáhttet ovttastuvvat eará kategoriijaiguin.

  Čoahkkáigeassu: Juo.

• Kategoriija C: Suodjaluvvon klassifiserema iešvuođat California dahje lihttolága vuođul.

  Ovdamearkkat: Ahki (40 jagi dahje boarráset), sohkabealli, ivdni, sohkabealli, našunála duogáš, stáhtaborgárvuohta, osku dahje osku, náittosdilli, medisiinnalaš dilli, fysalaš dahje psyhkalaš doaibmahehttejupmi, sohkabealli (maiddái sohkabealli, sohkabealidentitehta, sohkabeali ovdanbuktin, áhpehisvuohta dahje riegádahttin ja dasa gullevaš medisiinnalaš dilit), seksuála orientašuvdna, veterána dahje militeara dilli, earret eará genehtalaš dieđut bearašdilis).

  Čoahkkáigeassu: Ii.

• Kategoriija D: Gávppálaš dieđut.

  Ovdamearkkat: Čállosat ja historjá buktagiin dahje bálvalusain mat leat ostojuvvon dahje árvvoštallojuvvon.

  Čoahkkáigeassu: Juo.

• Kategoriija E: Biometriijalaš dieđut.

  Ovdamearkkat: Genehtalaš, fysiologalaš, doaibma- ja biologalaš iešvuođat, dahje aktivitehtamállet mat geavahuvvojit čohkket málle dahje eará identifiseren- dahje identifiserejeaddji dieđuid, nugo ovdamearkka dihte giehtačállosiid, čalmmiid ja jietnačájáhusaid, čalbme- dahje čalbmečuovggaid, čuoggáid čuohppama, vánddardeami dahje eará fysalaš ortnegiid, ja čuoigan-, dearvvašvuođa- dahje hárjehallandieđuid.

  Čoahkkáigeassu: Ii.

• Kategoriija F: Interneahtta dahje eará sullasaš neahttadoaibma.

  Ovdamearkkat: Vuostálasvuohta min Bálvalusain dahje reklámain.

  Čoahkkáigeassu: Juo.

• Kategoriija G: Geolokalisašuvdnadieđut.

  Ovdamearkkat: Sullii fysalaš báiki.

  Čoahkkáigeassu: Ii.

• Kategoriija H: Sensorihkalaš dieđut.

  Ovdamearkkat: Jietna, elektrovnnalaš, visuála, termalaš, olfaktoralaš dahje sullasaš dieđut.

  Čoahkkáigeassu: Ii.

• Kategoriija I: Fágalaš dahje bargui laktáseaddji dieđut.

  Ovdamearkkat: Dálá dahje ovddeš bargohistorjá dahje doaibmaárvvoštallamat.

  Čoahkkáigeassu: Ii.

• Kategoriija J: Ii-almmolaš oahpahusdieđut (bearašoahpahusvuoigatvuođaid ja persovnnalašvuođalága mielde (20 USC § 1232g, 34 CFR oassi 99)).

  Ovdamearkkat: Oahppodieđut mat njuolga gusket studeanttaide maid oahppolágádus dahje bealli doaibmá dan ovddas, nugo árvosánit, čállosat, luohkkálisttut, studeanttaid áigetávvalat, studeanttaid identifikašuvdnakodat, studeanttaid ruđalaš dieđut dahje studeanttaid disiplinára dieđut.

  Čoahkkáigeassu: Ii.

• Kategoriija K: Konklušuvnnat mat leat dahkkon eará persovdnadieđuin.

  Ovdamearkkat: Profiila mii govvida olbmo miellaguottuid, iešvuođaid, psyhkalaš tendeanssaid, ovdagáttuid, doaibmavugiid, jurddašanvugiid, čehppodaga, návccaid ja gelbbolašvuođa.

  Čoahkkáigeassu: Ii.

CCPA vuođul eai sisttisdoala persovdnadieđuid:

• Almmolaččat gávdnomis dieđut ráđđehusa áššegirjjiin
• Deidentifiserejuvvon dahje čohkkejuvvon geavaheaddjidieđut
• Dieđut mat leat eret CCPA doaibmaguovllus, nugo:
  • Dearvvašvuođa- dahje medisiinnalaš dieđut mat leat fátmmastuvvon dearvvašvuođadáhkádusa fievrridan- ja ovddasvástáduslágas 1996:s (HIPAA) ja California medisiinnalaš dieđuid luohtehahttivuođalágas (CMIA) dahje klinihkalaš dutkamušaid dieđuin
  • Persovdnadieđut mat leat fátmmastuvvon dihto suorggispesiála persovdnadieđuid lágain, earret eará Fair Credit Reporting Act (FRCA), Gramm-Leach-Bliley Act (GLBA) dahje California Financial Information Privacy Act (FIPA) ja 1994 vuoddjiid persovdnadieđuid suodjaleami láhka

Persovdnadieđuid gáldut

Mii oažžut persovdnadieđuid kategoriijaid mat leat namuhuvvon bajil čuovvovaš kategoriijaid gálduin:

• Njuolga du luhtte. Ovdamearkka dihte daid skoviid bokte maid deavddát min bálvalusas, daid miellaguottuid vuođul maid čájehat dahje fállat min bálvalusa bokte, dahje daid oastimiid vuođul maid don oastát min bálvalusas.
• Eahpenjuolga du luhtte. Ovdamearkka dihte go čuovvut du aktivitehta min bálvalusas.
• Automáhtalaččat du luhtte. Ovdamearkka dihte cookies bokte maid mii dahje min bálvalusfálaldagat leat bidjan du rusttegii go don navigeret min bálvalusa bokte.
• Bálvalusfálaldagaid fálliin. Ovdamearkka dihte goalmmát beali gávppašeaddjit geat čuovvolit ja analyserejit min Bálvalusa geavaheami, goalmmát beali gávppašeaddjit máksinproseassaide, dahje eará goalmmát beali gávppašeaddjit geaid mii geavahit fállat Bálvalusa dutnje.

Persovdnadieđuid geavaheapmi fitnodatdoaimmaide dahje gávppálaš ulbmiliidda

Mii sáhttit geavahit dahje almmuhit persovdnadieđuid maid mii čoaggit "fitnodatdoaimmaide" dahje "gávppálaš ulbmiliidda" (nu mo CCPA vuođul lea čilgejuvvon), main sáhttet leat čuovvovaš ovdamearkkat:

• Doaimmahit min Bálvalusa ja fállat Dutnje min Bálvalusa.
• Go galgat addit dutnje doarjaga ja vástidit du jearaldagaide, earret eará dutkat ja čalmmustahttit du fuolaid ja čuovvut ja buoridit min bálvalusa.
• Go galggat ollašuhttit dahje deavdit siva manin don leat addán dieđuid. Ovdamearkka dihte jus juohkit oktavuođadieđuid jearrat gažaldaga min bálvalusa birra, de mii geavahit daid persovdnadieđuid vástidit du jearahallamii. Jus don addát iežat persovdnadieđuid oastit buktaga dahje bálvalusa, de mii geavahit daid dieđuid gieđahallat du máksima ja láhčit dili sáddemii.
• Vástádit láhkaásahusaid gáibádusaide ja nu mo gustovaš láhka, diggemearrádus dahje ráđđehusa njuolggadusat gáibidit.
• Nu mo lea čilgejuvvon dutnje go čoaggit du persovdnadieđuid dahje nu mo muđui lea čilgejuvvon CCPA:s.
• Siskkáldas hálddahuslaš ja revišuvdnaulbmiliidda.
• Fuomášit sihkarvuođadáhpáhusaid ja suodjalit vahátlaš, beahttálaš, beahttálaš dahje lobihis doaimmaid vuostá, earret eará, go lea dárbu, áššáskuhttit sin geat leat ovddasvástideaddjit dákkár doaimmaid ovddas.

Fuomáš ahte ovdamearkkat mat leat addojuvvon ovddabealde leat govvideaddjit eaige galgga leat ollislaš. Jus háliidat eanet dieđuid das mo mii geavahit dáid dieđuid, de geahča oasi "Du persovdnadieđuid geavaheapmi".

Jus mii mearridit čohkket lassi kategoriijaid persovdnadieđuin dahje geavahit persovdnadieđuid maid mii leat čoaggán áššálaččat earálágan, oktasaš dahje soahpameahttun ulbmiliidda, de mii ođasmahttit dán persovdnadiehtovuogádaga.

Persovdnadieđuid almmuheapmi fitnodatdoaimma dahje gávppálaš ulbmiliidda

Mii sáhttit geavahit dahje almmuhit ja sáhttit leat geavahan dahje almmuhan maŋimuš logi (12) mánu áigge čuovvovaš kategoriijaid persovdnadieđuid fitnodat- dahje gávppálaš ulbmiliidda:

• Kategoriija A: Identifiserejeaddjit
• Kategoriija B: Persovdnadieđuid kategoriijat mat leat namuhuvvon California kundardieđuid lágas (Cal. Civ. Code § 1798.80(e))
• Kategoriija D: Gávppálaš dieđut
• Kategoriija F: Interneahtta dahje eará sullasaš neahttadoaibma

Fuomáš ahte bajil namuhuvvon kategoriijat leat dat mat leat čilgejuvvon CCPA:s. Dát ii mearkkaš ahte buot ovdamearkkat dan persovdnadieđuid kategoriijas duođaid almmuhuvvojedje, muhto čájeha min buori oskku min dieđuid mielde ahte muhtun dain dieđuin gustovaš kategoriijas sáhttet leat ja sáhttet leat almmuhuvvon.

Go mii almmuhit persovdnadieđuid fitnodatlaš dahje gávppálaš ulbmiliidda, de mii dahkat šiehtadusa mii čilge ulbmila ja gáibida ahte vuostáiváldi galgá sihke doallat daid persovdnadieđuid luohtehahttin ja ii geavat daid eará ulbmiliidda earret šiehtadusa ollašuhttimii.

Persovdnadieđuid vuovdin

Nu mo CCPA:s lea čilgejuvvon, de mearkkaša "vuovdin" ja "vuovdin" vuovdima, vuovdima, almmuheami, almmuheami, gaskkusteami, olámuttos dahkama, sirdima dahje muđui gaskkusteami njálmmálaččat, čálalaččat dahje elektrovnnalaš dahje eará vugiiguin, geavaheaddji persovdnadieđuid fitnodaga bealis goalmmát beallái árvvolaš vuhtiiváldima várás. Dát mearkkaša ahte mii sáhttit leat ožžon muhtinlágan ávkki dan ovddas go leat juohkán persovdnadieđuid, muhto eat vealtameahttumit ruđalaš ávkki.

Fuomáš ahte vuolábealde namuhuvvon kategoriijat leat dat mat leat čilgejuvvon CCPA:s. Dát ii mearkkaš ahte buot ovdamearkkat dan persovdnadieđuid kategoriijas duođaid vuvdojuvvojedje, muhto čájeha min buori oskku min dieđuid mielde ahte muhtun dain dieđuin gustovaš kategoriijas sáhttet leat ja sáhttet leat juogaduvvon árvvu ovddas.

Mii sáhttit vuovdit ja sáhttit leat vuovdán maŋimuš logi (12) mánu áigge čuovvovaš persovdnadieđuid kategoriijaid:

• Kategoriija A: Identifiserejeaddjit
• Kategoriija B: Persovdnadieđuid kategoriijat mat leat namuhuvvon California kundardieđuid lágas (Cal. Civ. Code § 1798.80(e))
• Kategoriija D: Gávppálaš dieđut
• Kategoriija F: Interneahtta dahje eará sullasaš neahttadoaibma

Persovdnadieđuid juohkin

Mii sáhttit juohkit du persovdnadieđuid mat leat identifiserejuvvon ovddit kategoriijain čuovvovaš goalmmát beallái:

• Bálvalusfálaldagat
• Máksinproseassat
• Min ovttasbargoguoimmit
• Min fitnodatguoimmit
• Goalmmát beali gávppašeaddjit geaidda don dahje du ovddasteaddjit addet midjiide lobi almmuhit du persovdnadieđuid buktagiid dahje bálvalusaid oktavuođas maid mii fállat dutnje

Vuollel 16-jahkásaš vuolleahkásaččaid persovdnadieđuid vuovdin

Mii eat čoaggit persovdnadieđuid vuolleahkásaččain geat leat vuollel 16 jagi min Bálvalusa bokte, vaikko muhtun goalmmát beali neahttasiiddut maidda mii čatnat sáhttet dan dahkat. Dáin goalmmát beali neahttasiidduin leat iežaset geavahan- ja persovdnadieđuid njuolggadusat ja mii ávžžuhit váhnemiid ja lágalaš fuolaheaddjiid čuovvut mánáideaset interneahttageavaheami ja gohččut mánáideaset ahte eai galgga goassege addit dieđuid eará neahttasiidduide sin lobi haga.

Mii eat vuovdde persovdnadieđuid geavaheddjiin geaid mii duođaid diehtit leat vuollel 16 jagi boarrásat, jus mii eat oaččo dohkkeheami ("vuoigatvuođa válljet sisa") juogo geavaheaddjis gii lea gaskal 13 ja 16 jagi boaris, dahje geavaheaddji vánhemis dahje fuolaheaddjis gii lea vuollel 13 jagi boaris. Geavaheaddjit geat válljejit persovdnadieđuid vuovdima, sáhttet goas beare válljet eret boahtteáiggi vuovdimis. Go galggat geavahit vuoigatvuođa válljet eret, de sáhtát don (dahje du fápmuduvvon ovddasteaddji) sáddet jearaldaga midjiide go válddát oktavuođa minguin.

Jus dus lea sivva jáhkkit ahte mánná vuollel 13 (dahje 16) lea addán midjiide persovdnadieđuid, de váldde oktavuođa minguin doarvái dieđuiguin vai mii sáhttit sihkkut daid dieđuid.

Du vuoigatvuođat CCPA vuođul

CCPA addá California ássiide erenoamáš vuoigatvuođaid sin persovdnadieđuid ektui. Jus leat ássi Californias, de dus leat čuovvovaš vuoigatvuođat:

• Vuoigatvuohta dieđihit. Dus lea vuoigatvuohta oažžut dieđu makkár persovdnadieđuid kategoriijat čoggojuvvojit ja makkár ulbmiliidda persovdnadieđut geavahuvvojit.
• Vuoigatvuohta gáibidit. CCPA vuođul dus lea vuoigatvuohta bivdit ahte mii almmuhit dutnje dieđuid min čoaggima, geavaheami, vuovdima, almmuheami birra fitnodatdoaimmaide ja persovdnadieđuid juohkima birra. Go mii oažžut ja duođaštit du gáibádusa, de mii almmuhit dutnje:
  • Persovdnadieđuid kategoriijat maid mii leat čoaggán du birra
  • Persovdnadieđuid gálduid kategoriijat maid mii leat čoaggán du birra
  • Min fitnodatlaš dahje gávppálaš ulbmil čohkket dahje vuovdit daid persovdnadieđuid
  • Goalmmát beali kategoriijat geaiguin mii juohkit daid persovdnadieđuid
  • Dat konkrehta persovdnadieđut maid mii leat čoaggán du birra
  • Jus mii vuovdit du persovdnadieđuid dahje almmuhit du persovdnadieđuid fitnodatdoaimma dihte, de mii almmuhit dutnje:
    • Persovdnadieđuid kategoriijat mat vuvdojuvvojit
    • Almmuhuvvon persovdnadieđuid kategoriijat
• Vuoigatvuohta dadjat ii Persovdnadieđuid vuovdimii (opt-out). Dus lea vuoigatvuohta gohččut min ahte eat vuovdde du persovdnadieđuid. Jus háliidat sáddet eretcealkinohcamuša, de váldde oktavuođa minguin.
• Vuoigatvuohta sihkkut persovdnadieđuid. Dus lea vuoigatvuohta gáibidit ahte du persovdnadieđut sihkkojuvvojit, muhtun erenoamášvuođaid haga. Go mii oažžut ja duođaštit du gáibádusa, de mii sihkkut (ja gohččut min bálvalusfálaldagaid sihkkut) du persovdnadieđuid min dieđuin, jus ii leat erenoamášvuohta. Mii sáhttit hilgut du sihkkuma jus dieđuid vurken lea dárbbašlaš midjiide dahje min bálvalusfálaldagaide:
  • Čuovvut dan transakšuvnna man ovddas mii leat čoaggán persovdnadieđuid, fállat gálvvu dahje bálvalusa maid don leat bivdán, čađahit doaimmaid mat leat dohkálaččat vuordit min joatkkafitnodatgaskavuođa oktavuođas duinna, dahje muđui čađahit min šiehtadusa duinna.
  • Fuomáš sihkarvuođadáhpáhusaid, suodjalit illávejolaš, beahttálaš, beahttálaš dahje lobihis doaimmaid vuostá, dahje áššáskuhttit sin geat leat ovddasvástideaddjit dákkár doaimmaid ovddas.
  • Buvttadanbuktagiid identifiseret ja divvut meattáhusaid mat hehttejit dálá áigumušaid.
  • Geavat sátnefriddjavuođa, sihkkarastit nuppi geavaheaddji vuoigatvuođa geavahit iežas sátnefriddjavuođa vuoigatvuođaid, dahje geavahit eará vuoigatvuođa mii lea mearriduvvon lágas.
  • Čuovvut California elektrovnnalaš gulahallama persovnnalašvuođalága (Cal. Penal Code § 1546 et. seq.).
  • Oassálastit almmolaš dahje veardásašárvvoštallojuvvon dieđalaš, historjjálaš dahje statistihkalaš dutkamii almmolaš beroštumiid vuođul mii čuovvu buot eará gustojeaddji etihkka- ja persovdnasuodjalanlágaid, go dieđuid sihkkun sáhttá dagahit veadjemeahttumin dahje garrasit hehttet dutkama olaheami, jus ovdal leat addán dieđihuvvon mieđiheami.
  • Dohkkehit duššefal siskkáldas geavaheami mii lea dohkálaččat ovttalágan geavaheddjiid vuordámušaiguin mat vuođđuduvvet du oktavuhtii minguin.
  • Doala láhkageatnegasvuođa.
  • Geavat eará siskkáldas ja lágalaš geavaheami dan dieđus mii lea ovttalágan dan oktavuođain mas don leat addán dan.
• Vuoigatvuohta ahte ii galgga vealahuvvot. Dus lea vuoigatvuohta ahte it galgga vealahuvvot go geavahat makkárge du geavaheaddjivuoigatvuođaid, earret eará:
  • Gieldit gálvvuid dahje bálvalusaid dutnje
  • Iešguđetlágan hattiid dahje hattiid máksin gálvvuid dahje bálvalusaid ovddas, earret eará lasáhusaid dahje eará ovdduid geavaheami dahje ráŋggáštusaid bidjan
  • Fállat dutnje eará dási dahje kvalitehta gálvvuid dahje bálvalusaid
  • Evttohit ahte don oaččut eará haddái dahje haddi gálvvuide dahje bálvalusaide dahje eará dási dahje kvalitehta gálvvuide dahje bálvalusaide

CCPA diehtosuodjalanvuoigatvuođaid geavaheapmi

Vai beasat geavahit makkárge vuoigatvuođaid CCPA vuođul, ja jus leat California ássi, de sáhtát váldit oktavuođa minguin:

• Go galledat dán siiddu min neahttasiidduin: https://forestkidsnorway.com
• Go sáddet midjiide e-poastta: info@forestkidsnorway.com

Dušše don, dahje olmmoš gii lea registrerejuvvon California stáhtačállái gean don addá lobi doaibmat du ovddas, sáhttá dahkat duođaštuvvon gáibádusa mii guoská du persovdnadieđuide.

Du jearaldat midjiide ferte:

• Atte doarvái dieđuid mat dahket ahte mii sáhttit dohkálaččat duođaštit ahte don leat dat olmmoš gean birra mii leat čoaggán persovdnadieđuid dahje fápmuduvvon ovddasteaddji
• Čilge du jearaldaga nu dárkilit nu ahte mii sáhttit dohkálaččat áddet, árvvoštallat ja vástidit dasa

Mii eat sáhte vástidit du jearaldahkii dahje addit dutnje dárbbašlaš dieđuid jus eat nagot:

• Dárkkis iežat identitehta dahje válddi dahkat gáibádusa
• Ja duođaš ahte persovdnadieđut gusket dutnje

Mii almmuhit ja sáddet gáibiduvvon dieđuid nuvttá 45 beaivvi siste dan rájes go leat ožžon du duođaštuvvon gáibádusa. Áigemearri addit gáibiduvvon dieđuid sáhttá guhkiduvvot oktii 45 beaivvi lassin go lea dohkálaš dárbu ja ovddalgihtii dieđiheami bokte.

Vejolaš dieđiheamit maid mii fállat gokčet dušše dan 12 mánu áigodaga ovdal go duođaštuvvon gáibádus lea boahtán.

Dieđuid sirdima jearaldagaid várás mii válljet dakkár hámi mii addá du persovdnadieđuid mat leat álkit geavahahttit ja mat galget addit dutnje vejolašvuođa sirdit dieđuid ovtta fitnodagas nuppi fitnodagaide hehttehusaid haga.

Ale vuovdde mu persovdnadieđuid

Dus lea vuoigatvuohta heaittihit du persovdnadieđuid vuovdima. Go mii oažžut ja duođaštit duođaštuvvon geavaheaddjigáibádusa du luhtte, de mii heaittihit du persovdnadieđuid vuovdima. Go háliidat geavahit iežat vuoigatvuođa válljet eret, de váldde oktavuođa minguin.

Bálvalusfálaldagat geaiguin mii ovttasbargat (ovdamearkka dihte min analysa- dahje reklámaovttasbargoguoimmit) sáhttet geavahit teknologiija Bálvalusas mii vuovdá persovdnadieđuid nu mo CCPA-láhka mearrida. Jus háliidat heaittihit iežat persovdnadieđuid geavaheami beroštumiid vuođul almmuhanulbmiliidda ja dáid vejolaš vuovdimiidda nu mo CCPA lágas lea mearriduvvon, de sáhtát dan dahkat čuovvumin vuolábealde čujuhuvvon njuolggadusaid.

Fuomáš ahte juohke heaittiheapmi lea erenoamáš dan neahttačujuhusas maid geavahat. Don soaitá dárbbašit heaittihit juohke neahttasiiddus maid geavahat.

Neahttasiidu

Don sáhtát hilgut oažžut reklámaid mat leat persovnnalaččat heivehuvvon nu mo min bálvalusfálaldagat leat bálvalan, go čuovvut min njuolggadusaid mat leat ovdanbuktojuvvon bálvalusas:

• NAI válljenlávdi: http://www.networkadvertising.org/choices/
• EDAA opt-out-lávdi http://www.youronlinechoices.com/
• DAA opt-out-lávdi: http://optout.aboutads.info/?c=2&lang=EN

Go heaittihat, de bidjá Du dihtorii cookie mii lea erenoamáš dan neahttačujuhusas maid geavahat heaittihit. Jus rievdadat neahttačuovggaid dahje sihkkut neahttačujuhusaid maid neahttasiidu lea vurken, de fertet fas heaittihit.

Mobiilarusttegat

Du mobiilarusttet sáhttá addit dutnje vejolašvuođa heaittihit dieđuid daid prográmmaid birra maid geavahat vai sáhtát čájehit dutnje reklámaid mat leat oaivvilduvvon du beroštumiide:

• "Váldde eret beroštumiid vuođđuduvvon reklámaid" dahje "Váldde eret reklámaid persovnnalašvuođa" Android-rusttegiin
• "Ráddjet reklámačuovvoleami" iOS-rusttegiin

Sáhtát maid bissehit báikedieđuid čoaggima du mobiilarusttegis go rievdadat du mobiilarusttega preferánssaid.

Mánáid persovnnalašvuohta

Min bálvalus ii guoskka ovttage vuollel 13-jahkásaččaide. Mii eat čoaggit persovnnalaš dieđuid ovttage vuollel 13-jahkásaččain. Jus don leat vánhen dahje fuolaheaddji ja dieđát ahte du mánná lea addán midjiide persovdnadieđuid, de váldde oktavuođa minguin. Jus mii diehtit ahte mii leat čoaggán persovdnadieđuid muhtumis vuollel 13 jagi almmá vánhemiid mieđiheami duođašteami haga, de mii váldit doaimmaid eret váldit daid dieđuid min bálvalusain.

Jus mii dárbbašit luohttit mieđiheapmái láhkavuođđun gieđahallat du dieđuid ja du riika gáibida mieđiheami vánhemiin, de mii sáhttit gáibidit du vánhemiid mieđiheami ovdal go mii čoaggit ja geavahit daid dieđuid.

Liŋkkat eará neahttasiidduide

Min bálvalusas sáhttet leat liŋkkat eará neahttasiidduide maid mii eat doaimma. Jus deaddilat goalmmát beali liŋkka, de čujuhuvvot dan goalmmát beali siidui. Mii ávžžuhit du garrasit geahččat juohke siiddu persovdnadieđuid maid galledat.

Mii eat leat kontrolleren ja eat váldde ovddasvástádusa goalmmát beali siidduid dahje bálvalusaid sisdoalu, persovdnadieđuid dahje geavadagaid ovddas.

Rievdadusat dán persovdnadiehtovuogádagas

Mii sáhttit áiggil áiggil ođasmahttit min persovdnadiehtovuogádaga. Mii dieđihit dutnje rievdadusaid birra go bidjat ođđa persovdnadiehtovuogádaga dán siidui.

Mii dieđihit dutnje e-poastta bokte ja/dahje dovddus dieđáhusa bokte Min bálvalusas, ovdal go rievdadus boahtá fápmui ja ođasmahttit "Maŋimuš ođasmahtton" beaivvi dán persovdnadiehtovuogádaga bajimusas.

Ávžžuhit ahte dárkkistat dán persovdnadiehtovuogádaga áigeguovdilis rievdadusaid ektui. Rievdadusat dán persovdnadiehtovuogádagas bohtet fápmui go dat biddjojuvvojit dán siidui.

Váldde oktavuođa minguin

Jus dus leat jearaldagat dán persovdnadiehtovuogádaga birra, de sáhtát váldit oktavuođa minguin:

• E-poastta bokte: info@forestkidsnorway.com

• Go galledat dán siiddu min neahttasiidduin: https://forestkidsnorway.com

• Telefovdnanummiris: 4748383121